JÄTÄMMEKÖ LAPSEMME HEITTEILLE?

22. marras, 2021

Olen huolestuneena seurannut Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän ensi vuoden talousarviovalmistelua. Ensimmäisessä julki tulleessa versiossa yhtymäjohto esitti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin merkittävää lisäpanostusta. Omistajakuntien muistutettua talousarvioraameista, kaivettiin johdossa punakynä esiin ja viivattiin tämä menoerä kylmästi yli ja päätettiin selvittää, miten lapsia ja nuoria voisi auttaa. Vaikuttaa todella järjettömältä päätökseltä.

Tällä hetkellä useat eri lähteet heiluttavat punaista lippua hätätilan merkiksi nimenomaan lasten ja nuorten pahoinvoinnin suhteen. THL on julkaissut tutkimuksen korona-ajan vaikutuksista kohderyhmän palveluihin ja on käynyt juuri niin kuin ennustettiin, perustason oppilashuollon palvelut ovat kärsineet pandemiasta eniten. Mieli ry:n tutkimuksen mukaan useampi kuin joka toinen 18–34-vuotias suomalainen kertoo poikkeusolojen vaikuttaneen kielteisesti omaan mielenterveyteensä. Viimeisen vuoden aikana joka kymmenes nuori aikuinen on kärsinyt vakavista itsetuhoisista ajatuksista. Riihimäellä lasten kiireellisten sijoitusten määrä on pompannut ylöspäin. Perheiden pahoinvointi on poikkeusoloissa lisääntynyt. Päihteiden käyttö on nuorten keskuudessa lisääntynyt nimenomaan huumausaineiden osalta. Huumekuolemat ovat lisääntyneet rajusti alle 25-vuotiaiden parissa. Viestit kouluista ja nuorten parista kertovat erittäin huolestuttavaa kieltä laaja-alaisen pahoinvoinnin lisääntymisestä.

Erikoissairaanhoito koko psykiatrian, mutta erityisesti lasten ja nuorten psykiatrian piirissä on ollut jo pitkään pahasti ruuhkautunut. Tällä hetkellä Riihimäellä perustasolla ei pystytä vastaamaan lasten pahoinvoinnin tarpeeseen ja ainoaksi keinoksi jää laittaa lapsi loputtoman pitkään jonoon psykiatrian puolelle. Jonottaessa lapsen tilanne valitettavan usein eskaloituu ja kerrannaisvaikutukset ovat mittavat. Sairastunut lapsi, kun sairastuttaa myös läheisensä. Apua on pystyttävä antamaan perustasolla ja matalalla kynnyksellä nopeasti, siellä missä lapset aikaansa viettävät. Tähän ei tällä hetkellä pystytä ja katastrofin merkit leijuvat ilmassa. Ennaltaehkäiseviä palveluita totta kai tarvitaan, mutta tässä akuutissa tilanteessa tarvitaan nyt pikaisesti panostusta myös korjaaviin palveluihin. Keinoja on kyllä olemassa ja esimerkiksi kouluihin viedyt nopeat mini-interventiot masennuksen ja ahdistuksen tunnistamiseen sekä lyhytterapia niiden hoitamiseen ovat antaneet positiivisia tuloksia. Tähän tarvitaan voimavaroja.

Lapsuusiän mielenterveyden ongelmat vaikuttavat negatiivisesti lapsen ja koko perheen tulevaisuuteen. Onko Riihimäellä varaa menettää omien toimiensa kautta yhtään tulevaisuuden veronmaksajaa? Minun mielestäni ei ole.

28. syys, 2021

ARVOISA ROUVA PUHEENJOHTAJA, HYVÄT VALTUUTETUT JA KOTIKATSOMO

Sosiaaliasiamies on sosiaaliasioiden potilasasiamies, joka valvoo asiakkaiden etua ja osaltaan varmistaa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun sosiaalipalveluiden piirissä. Sosiaaliasiamiehen toiminnan tavoitteena tulisi olla asiakkaan palveleminen hänen esille tuomiensa lähtökohtien mukaan eikä auttajan tai organisaation sanelemista tarpeista. Tätä lainsäädännöstä nousevaa tehtävänkuvaa vasten pidän perin kummallisena terveyskeskuskuntayhtymän lausuntoa, missä selkeästi yritetään kääntää katse pois itse ongelmasta. Sosiaaliasiamies raportoi saamiensa ilmoitusten perusteella kunnalle, ei suinkaan neuvottele palveluntuottajan kanssa ongelmien ratkaisuista.

Mielenterveys- ja päihdeyksikkö syntyi Riihimäen seudulle, kun A-klinikan toiminnot lakkautettiin ja kuntayhtymä alkoi hoitamaan päihde- ja mielenterveysasiakkaita. Alusta alkaen on toiminnassa ollut parantamisen varaa ja nyt myös sosiaaliasiamies on näihin ongelmiin puuttunut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja yhdessä toimiminen ei ole toteutunut näissä palveluissa. Seikka mihin sosiaaliasiamieskin kiinnittää huomionsa. Sosiaalihuoltolain 35 pykälän mukainen ilmoitus huolesta tai palveluntarpeen arvioinnin välttämättömyydestä on ainoa keino, miten sosiaalipalvelut saadaan asiakkaan kohdalla käyntiin, ei suinkaan yksittäinen sähköposti tai puhelu. Niukkojen resurssien vallitessa lakisääteinen ilmoitus on tehtävä.

Positiivinen asia on, että nyt sosiaaliasiamiehen selvityksen johdosta on perustettu pientyöryhmä ongelmia perkaamaan ja toivottavasti myös ratkaisuja etsimään. Seuraan suurennuslasilla ryhmän työskentelyä.

 

 

ARVOISA ROUVA PUHEENJOHTAJA

Olen huolestuneena kuunnellut virkamiesten lausuntoja koskien tulevien hyvinvointialueiden roolia suhteessa kaupungin palveluihin. On ääneen annettu ymmärtää, ettei tässä ajassa ole mahdollisuutta kehittää sote palveluita, koska hyvinvointialue ottaa järjestämisvastuun juurikin kohta. Samoin rahaa sote palveluihin ei saisi ensi vuoden talousarvioon ladata yhtään enempää, koska muuten tulevan hyvinvointialueen rahoitus kärsii. Näinhän asia ei saa olla.

Hyvinvointialue rakennetaan erittäin pikaisella aikataululla ja valmista ei suinkaan ole heti vuoden 2023 alusta. Ottaa useamman vuoden ennen kuin palvelut Kanta-Hämeessä saadaan optimaaliseen kuntoon. Siksi on meidänkin pidettävä huoli riksulaisista ja estettävä syrjäyttäminen etenkin kaikista heikoimmassa asemassa olevien kohdalla. Tämä on paitsi inhimillistä mutta myös talouden näkökulmasta välttämätöntä. Mikäli emme pysty perustasolla ehkäisemään sairauksien pahenemista on tulevaisuuden lasku Riihimäelle merkittävästi suurempi. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kohdalla on myös muistettava asiakkaiden läheisten hyvinvointi.

Mediatietojen perusteella Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymä on tämän asian ymmärtänyt ja sen talousarviosuunnitelmassa onkin varattu voimakkaasti lisärahoitusta etenkin nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Tästä on myös Riihimäen kaupungin otettava mallia.

Me emme saa syrjäyttää omilla toiminnallamme yhtään Riksulaista.

KIITOS

28. syys, 2021

Viime aikoina olen saanut seurata ansiokasta keskustelua huumeiden käytöstä, rikollisuudesta ja huumehoidosta. Tätä keskustelua on varmasti Suomessa kaivattu.

Teen itse työtä valtakunnallisessa sakko- ja lyhytaikaisvankihankkeessa, jonka tavoitteena on vankeusaikaisen päihdekuntoutuksen ja sen vaikuttavuuden lisääminen. Tämän kohderyhmän ihmiset ovat hyvin usein yhteiskuntamme huonoimmassa asemassa olevia, syvälle syrjäytyneitä päihdeongelmaisia. Heille vankeustuomio ja vankeusaika näyttäytyy varikkokäyntinä, jonka aikana saadaan pikainen huolto, jotta radalle on jälleen mahdollista palautua ja säilyä siellä hengissä. Näiden ihmisten arki koostuu pääasiassa päihteiden hankinnasta erilaisin laittomin keinoin. Keinoina ovat omaisuus- ja ryöstörikokset, jopa väkivaltarikokset. Laittomien huumausaineiden ympärillä pyörii valtavat rahasummat ja niiden käyttö vaatii massiiviset laittomat tulot. Näitä käytön rahoitukseen liittyviä massarikoksia ei poliisi ehdi nykyresurssein tutkia ja rikosten uhreille jää aineellisten ja henkisten vaurioiden korjaaminen, usein vakuutusyhtiöiden kautta. Tämä johtaa vakuutusten hintojen nousuun.

Vähenisikö laittomiin päihteisiin liittyvä rikollisuus, jos huumausainepolitiikan kurssia käännettäisiin enemmän hoidolliseen suuntaan, rankaisun sijasta? Jos onnistuttaisiin poistamaan se käyttäjien ympärillä sitkeästi pyörivä yhteiskunnan asettama stigma ja helpottamaan heidän hoitoon pääsyään. Vähenisikö tämä vankilan portissa edestakaisin kulkevien ihmisten määrä, jos hoidolla käyttö vähenisi ja aineiden hankkimiseen ei tarvittaisi enää rikoksia? Esimerkkinä opioidikorvaushoito, jonka vaikutuksia uusintarikollisuuteen on tutkittu ja se on tutkimuksella hyväksi keinoksi todistettu.

Kannabiksen sijaan minä puhuisin kokonaisuudesta.

3. syys, 2021

Sote uudistusta on keitelty kasaan vuosikausia. Saman ajan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on odotettu uudistuksen autuaaksi tekevään voimaan ja omat kehitystoimet ovat olleet ”odotus” -tilassa. Nyt kun lainsäädäntö on vihdoin hyväksytty ja hyvinvointialueita pystytetään tarmokkaasti, on kunnissa edelleen sama odotus valo palamassa ja nyt vielä kirkkaampana. Viimeistään nyt on tuo valo sammutettava ja käärittävä hihat myös paikallisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Hyvinvointialueen valmistelu on tällä hetkellä väliaikaisen valmisteluelimen (VATE) harteilla ja ensimmäisten aluevaalien jälkeen ensi maaliskuussa on tarkoitus poliittisten päättäjien ottavan vastuun valmistelusta, jotta vuoden 2023 alusta voidaan lähtölaukaus virallisesti ampua. Työtä on valtava määrä. ICT-palvelut, henkilöstön siirtyminen uuden työnantajan leipiin, palveluverkko koko maakunnan alueella, sosiaalipalvelujen integraatio terveydenhuollon kanssa, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteensovittaminen. Ei mitään pikkujuttuja ja täysin varmaa on, ettei kakkia näitä ehditä ratkomaan ennen suurta H-hetkeä. On selvää, että hyvinvointialueen ensimmäiset vuodet ovat suuren hämmennyksen aikaa ja suurien linjojen vetoa. Siksi kunnissa on tehtävä paikallista kehitystyötä ja osaltaan turvattava kaikkien sote-palveluiden saatavuus ja laatu jo ennen hyvinvointialueen syntyä.

Riihimäellä on katseet kohdistettava lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitoon sekä erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Viimeksi mainittu on saanut kritiikkiä jo pitkään ja ongelmiin on kiinnitetty huomiota niin sosiaaliasiamiehen konttorissa kuin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Emme missään nimessä voi odottaa maakunnallisia ratkaisuja vaan toimeen on tartuttava nyt. Hyvinvointialue ei ratko Riihimäen ongelmia vielä pitkään aikaan.

8. heinä, 2021

Eduskunta hyväksyi juhannuksen alla hallituksen esityksen koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista. Lait astuvat voimaan portaittain alkaen heinäkuun 1. päivästä. Viidentoista vuoden uurastus on vihdoinkin saatu maaliin. Uudistuksen valmistelua voidaan perustellusti pitää parlamentaarisena, sillä vuosien aikana sote-soppaa ovat hämmentäneet kaikki eduskuntapuolueet ja jokaisen eri hallituksen esityksen jäljiltä on soppaan jäänyt oma mausteensa. Nyt hyväksytty lopputulos onkin monen kokin valmistama, pitkään muhineen keitoksen ensimmäinen tarjoiltava versio. Soppa ei ole kuitenkaan lähimainkaan valmis.

Tammikuussa 2022 valitaan maamme ensimmäiset hyvinvointialuevaltuutetut suorilla vaaleilla. Tämä on selkeä muutos parempaan suuntaan. Aiemmin kuntayhtymien hallintoon valittiin päättäjät ja soterahojen liikuttajat kuntavaalien tuloksen perusteella puolueiden omissa neuvotteluissa, jolloin kansanvalta ei toteutunut. Nyt 21 hyvinvointialueen ja Helsingin asukkaat pääsevät itse suoraan valitsemaan sosiaali- ja terveysasioista sekä pelastustoimesta alueellaan päättävät henkilöt.

Lakien nyt voimaan tullessa, uudistuksen valmistelun aloittaa väliaikainen toimielin (VATE), joka johtaa käytännön valmistelutyötä maakunnassa. Kanta-Hämeeseenkin ollaan toimielintä juuri nimeämässä. Vuoden 2022 tammikuun 23. päivä valitaan Kanta-Hämeeseen erittäin tärkeä 59 jäsenen aluevaltuusto, joka käytännössä johtaa sote- ja pelastuspalveluiden uudelleen järjestämistä Kanta-Hämeessä. Ei siis ole ihan sama, ketä nämä päättäjät ovat. Aluevaltuustot tulevat organisoimaan sote-palveluiden hallinnon ja pohtimaan, miten tulevaisuudessa valtiolta tuleva rahoitus maakunnassa kanavoidaan alueellaan.

Sote- ja pelastustoiminnan rahoitus tulee siis jatkossa valtiolta ja kunnilta poistuu merkittävä menoerä ja järjestämisvastuu harteiltaan. Tämä tarkoittaa kuntaveroprosentin automaattista laskua 12,39 yksiköllä. Hyvinvointialueiden tulevaisuuden rahoitusmalli tulee perustumaan maakuntaveroon, joka onkin ainoa järkevä malli, koska se antaa hyvinvointialueille aidon itsehallinnon ja myös vastuun palveluiden järjestämisestä kustannustehokkaasti. Kokonaisverotus ei tule nousemaan vaan veromuutokset toteutuvat neutraalisti. Uudistuksen rahoitusmalli on aiempaa oikeudenmukaisempi ja takaa ihmisille yhdenvertaiset sote-palvelut. Kansainväliseen tutkimusnäyttöön nojaten valtion rahoituksen ohjaaminen alueille tarveperusteisesti vähentää niiden eriarvoisuutta ja tuo palvelun tarvitsijoiden saataville juuri heidän tarvitsemansa palvelut.  Uuteen rahoitusmalliin siirrytään portaittaisesti valtion kustantaman siirtymätasauksen turvin, mikä antaa alueille myös aikaa sopeutua muutokseen.

Uudistus tuo mukanaan myös massiivisen henkilöstön siirron kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointi alueelle. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Lisäksi kuntien opetustoimesta hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. Kuntien yhteisten tukipalvelujen työntekijöitä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen myös iso osa. Kanta-Hämeessä muutos tulee koskemaan lähes 6500 työntekijää. Myös tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen tulee olemaan Kanta-Hämeessä valtaisa ponnistus. Tämä ja henkilöstön palkkaharmonisointi tulevat myös maksamaan rahaa, johon on myös lainsäädännössä varauduttu.

Meidän on nyt Kanta-Hämeessä suunnattava katseet tulevaisuuteen ja ryhdyttävä pohtimaan yhdessä kaikkien 11 kunnan ja alueella toimivien kuntayhtymien kanssa, miten organisoimme sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelut alueellamme niin, että koko maakunnan väestö tulee huomioitua. Nyt meillä on ne kipeästi kaipaamamme leveämmät hartiat palveluiden järjestämiseen ja integraatio perus- ja erikoistason terveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden kanssa tulee vihdoinkin toteutumaan. Maamme hallitus on työnsä tehnyt, kiitos siitä. Pallo on nyt syötetty meille tänne Kanta-Hämeeseen, ja me itse päätämme miten sitä palloa pompottelemme. Itse uskon vahvasti, että potkaisemme yhdessä näyttävän maalin.