24. tammi, 2017

SOTE TULEE -KUKA ON VALMIS ?

Lyhyesti sanottuna, ei kukaan, ainakaan vielä. Jo 15 vuotta suunnittelussa ollutta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta ollaan nyt hallituksen toimesta runnomassa läpi hirvittävällä kiireellä. Tämä on itsenäisen Suomen historian suurin julkishallinnon uudistus. Jo viiden kuukauden päästä maassamme pitäisi olla 18 maakuntaa ja julkishallinto Suomessa jakautuu kolmeen portaaseen: valtio, maakunta, kunnat. Tämähän koplattiin hallitusneuvotteluissa keskustan ja kokoomuksen kesken. Keskusta sai maakunnat ja kokoomus vallinnanvapauden. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että uudistusta tarvitaan, jotta sote-palveluiden laatu ja hinta saadaan optimaaliseksi. Samoin uudistuksen tulee yhdenvertaistaa kansalaisten saamat palvelut ja helpottaa etenkin perusterveydenhuollon nykyisiä ruuhkia, uudistuksen tulee myös yhdistää julkiset palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Nämä ovat siis tämän historiallisen uudistuksen lähtökohdat.

Hallituksen esitysluonnoksessa maakunnille ladataan melkoinen määrä vastuuta kansalaisten terveydenhuollosta. Tulevaisuudessa maakunta järjestää terveyspalvelut sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan maakunnan asiakkaiden tarpeen mukaisesti, yhteen sovitettuina kokonaisuuksina ja lähellä asiakasta. Maakunnan tulee myös valvoa ja seurata järjestämänsä palvelun laatua, vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta. Kuntien vastuulle jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, mutta maakunnan tulee antaa kunnille tässä tukea.

Ongelmia tuottaa tämä valinnanvapaus ja sote-markkinoiden avaaminen. Julkinen terveydenhuolto muuttuu liikelaitokseksi, jonka toiminta ja talous on eriytetty maakunnan sisällä. Tämän liikelaitoksen budjetti on irrallaan maakunnan talousarviosta. Maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajista. Lisäksi julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin järjestämä palvelu pitää olla tasalaatuista. Maakunta määrittää palvelukokonaisuudet ja – ketjut, ja näitä ketjuja on valinnanvapauden piirissä olevan palveluntuottajan noudatettava. Tämä tullee karsimaan pienet- ja keskisuuret toimijat pois maakunnan palvelutuotannosta. Vain suurilla toimijoilla on mahdollisuus järjestää asiakkaan tarpeista lähtevää palveluketjua. Tämä ei saisi olla näin.

Miten tämä kaikki vaikuttaa meidän jokaisen elämään täällä Riihimäellä? Maakunta tuottaa jatkossa ensihoidon sekä päivystyspoliklinikan tarjoaman hoidon. Käytännössä tällä kiireellisen hoidon saralla ei tulla näkemään suuria muutoksia. Riihimäen sote-keskuksen päivystys palvelee ja luultavasti, jos hallituksen tahtoa noudatetaan, sinne tulisi lisätä resursseja etenkin erikoissairaanhoidosta.  Kanta-Hämeen keskussairaala päivystää edelleen 24/7 ja tarjoaa edelleen leikkaustoimintaa maakunnan asukkaille. Alueellisiin sote-keskuksiin nykyinen sairaanhoitopiiri tullee lisäämään erikoislääkäreitä. Yleisradion tuottama hoitotutka kertoi Kanta-Hämeen olevan ainoa maakunta Suomessa, missä terveyskeskusten, eli tulevaisuudessa sote-keskusten määrä tulisi kasvamaan. Varmaankin järkevä määrä keskuksia maakunnassamme olisi 4-5 sijoitettuna nykyisten kuntien tai kuntayhtymien terveyskeskuksiin.

Kotiin vietävät sote-palvelut tulevat tulevaisuudessa nousemaan merkittävään rooliin etenkin terveydenhuollossa. Tässä maakunnan rooli korostuu. Maakunnan järjestämä ensihoito sekä kotisairaanhoito ovat jo esimerkiksi Etelä-Karjalassa onnistuneesti kokeilleet yhteistyötä ensihoidon ja kotisairaanhoidon kesken. Tästä on vakuuttavaa näyttöä tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. Mallia kannattaisi ainakin kokeilla myös meillä. Myös erilaiset digitalisaation mukana tulevat uudet palvelumahdollisuudet on syytä ottaa käyttöön. Yleislääkärin vastaanoton voisi jatkossa hoitaa omalta kotisohvalta. Tässä on kuitenkin muistettava, ettei kaikki suinkaan ole halukkaita tai edes kykeneviä tällaiseen palveluun. Tälle ryhmälle on edelleen taattava mahdollisuus päästä tapaamaan lääkäriä ”face to face”.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintaa tulee laskea. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa alueellisiin sote-keskuksiin vietävät erikoislääkäreiden palvelut. Muutenkin perusterveydenhuoltoa on kehitettävä ja tehostettava, jotta tästä aiheutuvia kustannuksia sekä ruuhkia voidaan purkaa. Ainakin yleislääkäreitä nämä sote-keskukset tulevat tarvitsemaan rutkasti lisää.

Nykyisten ERVA – alueiden tulevaisuus on avoin. Yliopistosairaalat tulevat ottamaan vastuuta suurista ja vaativista sekä harvinaisista kokonaisuuksista. Varmasti tullaan näkemään jakoa, mikä yliopistosairaala hoitaa minkäkin sektorin ja hyvä niin. On aivan turhaa ylläpitää Suomessa esimerkiksi monia vaativiin syöpähoitoihin erikoistunutta yksikköä. Maakuntien välinen yhteistyö tällä saralla on saatava toimimaan.

Miten Riihimäellä sitten yksityinen- ja kolmassektori pärjää tässä tulevassa kilpailussa? Terveydenhuollon lupakäytäntöjä ollaan poistammassa ja siirrytään pelkästään ilmoitusvelvollisuuteen toiminnasta. Toki maakunnan on määriteltävä kriteerit palveluntarjoajalle ja nämä on täytettävä, ennekuin voidaan hyväksyä toimijaksi. Ne suuret yritykset, joilla on mahdollisuus tuottaa suuria palvelukokonaisuuksia, ovat tulevaisuudessa vahvoilla. Kun maakunnan kansalainen kerran valitsee sen yksikön, missä haluaa tarvitsemansa palvelut saada, on yksikön vaihtaminen eri tutkimusten mukaan harvinaista. Siksi on tärkeää yritysten näkökulmasta saada toiminta houkuttelevaksi nopeasti. Valitettavasti nämä suuret terveyspalveluja tuottavat yritykset eivät maksa tuotostaan veroja Suomeen. Onkin suuri vaara ja jopa todennäköisyys, että suomalaisen veronmaksajan rahoja rupeaa valumaan veroparatiiseihin. Myös hoidon laatu tulee näyttelemään suurta roolia yksittäisen ihmisen tehdessä valintaa hoitopaikastaan. Siksi esimerkiksi THL kuumeisesti pyrkii nopeasti saamaan erilaisia mittareita käyttöön, joilla tätä hoidon laatua voidaan eri toimijoiden välillä arvioida.

Sote-uudistus tarvitaan, se on päivänselvä asia. Ongelmana näyttäisi nyt olevan uudistuksen aikataulun kireys sekä hallituspuolueiden valinnanvapaus koplaus. Lukuisa joukko asiantuntijoita sekä myös hallituspuolueiden kärkipoliitikkoja ovat esittäneet huolensa valinnanvapaudesta ja pakko yhtiöittämisestä seuraavaa markkinoiden avautumista kohtaan. Nyt on oltava tarkkana, ettei tässä yhtiöittämisvimmassaan hallitus tee merkittäviä ja peruttamattomia huonoja päätöksiä. Yksittäisen kansalaisen elämään siirtyviä vaikutuksia on vielä mahdoton täysipainosesti arvioida. Voidaan olettaa, että valinnanvapaus lisääntyy mutta toisaalta on suuri pelko että markkinoiden ottaessa ohjauksen sote-palveluista, yksittäinen, pieni sairas ihminen jää yksin ilman laadukasta ja tasavertaista terveydenhoitoa.

Kuntien vastuulle jäävän terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on Riihimäelläkin panostettava. Tämä on selkeästi ainoa keino vähentää merkittävästi sote-kustannuksia. On yhdessä mietittävä keinoja miten Riksussa näitä voidaan edistää ja keskusteluun on otettava mukaan myös yhdistysten edustajat. Etenkin nuoriin ja heidän terveytensä edistämiseen on panostettava, myöskin taloudellisesti.

Kanta-Hämeessä sote-uudistuksen valmistelut ovat hyvässä vauhdissa. Hämeenlinnassa alkaa tänä vuonna kokeilu palvelujen rahoittamisesta. Tämä ja neljä muuta valtakunnallista kokeilua tulee antamaan hyödyllistä tietoa, miten tulevaisuudessa raha tulee kulkemaan potilaan mukana. Toivottavasti myös Arkadianmäellä löytyy maltti ja järki, sillä kyllä tämä uudistus saataisiin maaliin hiukan pienemmälläkin meuhkaamisella yhtiöittämisestä ja valinnanvapaudesta, nämä kaksi voitaisiin helposti jättää tässä vaiheessa uudistuksen ulkopuolelle.