20. helmi, 2017

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN RIIHIMÄELLÄ

 

 

Riihimäen sivistyslautakunnan puheenjohtajan Pentti Auvisen haastattelu (AP 18.2.2017) antoi hyvän kuvan kaupunkimme valmiudesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Jatkan vielä samasta aiheesta.

Mikäli maamme hallituksen nyt vimmalla ajama maakunta- ja sote-uudistus saatetaan maaliin esityksen mukaisesti, nousee terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jatkossa suureen rooliin kuntien toiminnassa. Tulevaisuudessa maakunta vastaa terveyden ja hyvinvoinnin strategisesta johtamisesta, mikä tulee sisältämään esimerkiksi alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelun, ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen sekä kunnille annettavan tuen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä ehkäisevään päihdetyöhön. Rahoitus tähän työhön tulee osaksi valtion rahoituksen kautta. Tätä osuutta mitattaessa maakunnassa vertaillaan kuntien tuottamisen palveluiden tehokkuutta, kustannuksia ja laatua niin sanotulla HYTE-kertoimella, joka määrää lopullisen rahamäärään kunnalle terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kunnan ei siis tarvitse jatkossa täysin itse kattaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä aiheutuvia kuluja.

Miten terveyttä ja hyvinvointia sitten edistetään? Tähän voitaisiin kirjata mittava joukko erilaisia teemoja, mutta tärkeimmät edistävät tekijät ovat elintapoihin ja elinympäristöön vaikuttaminen, liikunnan mahdollistaminen, tapaturmien ehkäisy ja terveyserojen kaventaminen. Näihin seikkoihin vaikuttaminen kunnan kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa on paitsi äärimmäisen tärkeää, myös lakisääteistä. Valtakunnallisesti näihin seikkoihin on annettu ohjausta esimerkiksi vuonna 2008 aloitetussa Kaste-ohjelmassa. Päätöksenteossa on ymmärrettävä se ajattelumalli, että kun laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen panostetaan kunnassa, säästää se tulevaisuudessa selvää rahaa terveydenhuoltoon ohjautuvista kuluista. Tässä työssä kunta ei kuitenkaan pärjää yksin. Mukaan on saatava yhdistykset, yritykset ja jopa yksityiset toimijat. Yrityksissä on jo havaittu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikutukset suoraan yhtiön tulokseen, esimerkiksi sairauspoissaolojen vähenemisen kautta.

Liikunta on yksi merkittävä terveyttä ja hyvinvointia edistävä seikka. Liikunnan vaikutuksia terveyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen ei voi liiaksi korostaa. Liikunta pitäisi saada jokaisen kuntalaisen, vauvasta vaariin, jokapäiväiseksi rutiiniksi. Tähän voidaan ja myös pitää kunnassa vaikuttaa. Liikunnan ei tarvitse olla kilpaurheilua, vaan yksilöllistä, omista tarpeista ja kiinnostuksen kohteista lähtevää ja ennen kaikkea mielekästä tekemistä joko yksin tai seurassa. Kuntalaisten liikuttaminen ja liikunnan harrastamisen mahdollistaminen pitää ottaa huomioon kun asioista kunnassa tulevaisuudessa päätetään.

Riihimäellä on pitkät perinteet urheilun saralla. Täältä löytyy maailmanmestareita, lukuisia Suomen mestareita sekä muuten kansainvälisesti ja kansallisesti menestyneitä yksilö- sekä joukkueurheilijoita. Mikä onkaan kaupungille parempaa mainosta ja vetovoimatekijä kuin hyvin menestynyt urheilija. Toki, tässä yhteydessä ei saa unohtaa kulttuuria ja esimerkiksi hienosti menestyvää Riihimäen teatteritoimintaa. Riihimäellä toimii lukuisa joukko erilajien urheiluseuroja. Lajikirjo on tänä päivänä niin laaja, että varmasti jokaiselle kaupunkilaiselle löytyy se mieluisin urheilulaji. Näille seuroille on taattava toimintamahdollisuudet. Toiminnan takaamiseksi on tehtävä laajasti yhteistyötä kaupungin, seurojen, yritysten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Seuroille on taattava mahdollisuus liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi. Tämä tarkoittaa kaupungin taloudellista tukea. Liikuntapaikkamaksut eivät saa olla este harrastustoiminnan mahdollistamiseen Riihimäellä.

Vuonna 2015 kaupunki yllättäen korotti seurojen liikuntapaikkamaksuja, sinänsä melkoisen epäoikeudenmukaisella tavalla. Uimahallin käyttökustannukset ovat itsellään suuret, esimerkiksi sähkönkulutuksen vuoksi ja nyt kaupunki rankaisi Riihimäen Uimaseuraa näistä kuluista korottamalla uimahallin maksuja seuralle kohtuuttomasti. Tästä korotuksesta ja opetusaltaan käytön rajoittamisesta suorana seurauksena on ollut uimakoulutoiminnan, joka on paitsi terveyttä ja hyvinvointia edistävää, myös henkeä pelastavan taidon opettamista, ja siksi hyvin tärkeä osa ihmisen elämää, selkeä väheneminen. Uimakoululaisten määrä on pudonnut kolmisen kymmentä prosenttia vuodesta 2014, tämä on todella huolestuttava suuntaus. Yhteensä Riihimäen uimaseuran harrastajien ja seuratoimijoiden määrä on vähentynyt neljänneksellä vuodesta 2014 ja tämä kaikki vain ja ainoastaan kaupungin liikuntapaikka maksu päätöksen vuoksi. Tästä huolimatta uimaseura on tehnyt ja tekee arvokasta työtä sekä kilpauinnin että lasten ja nuorten liikuntaharrastamisen edistämisen saralla. Tästä ajankohtaisena esimerkkinä seuran järjestämä 24 tunnin uinti 17.2 – 18.2.2017.

Liikunnan ohella terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kuuluu paljon muitakin alueita. Siksi Riihimäen on jatkossa otettava tähän työhön mukaan kaikki toimijat, urheiluseurat, kulttuuritoimijat, yhdistykset, yritykset. Varhaiskasvatuksen on oltava kaupungissa laadukasta ja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen on oltava riittävät resurssit.

Edellä mainittu on taloudellisesti äärimmäisen hankala alue. kaupungin talous on pahasti kuralla ja seuraavien kolmen vuoden ajaksi on määritelty 7,5 miljoonan euron sopeuttamistarve. Tämä tietää ikäviä päätöksiä tulevalle valtuustolle. Mielestäni Riihimäellä olisi nyt vihdoinkin tehtävä kauaskantoisempia päätöksiä. On osattava priorisoida mahdollisia talouden sopeutuskohteita. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollistaminen esimerkiksi liikunnan turvaamisella kaupungissa on kuin laittaisi rahaa pankkiin, vaikka tällä hetkellä pankin antama korkotuotto ei päätä huimaa.

Kaiken tämän lisäksi liikunnan harrastamisen mahdollistaminen Riihimäellä on mitä suurin vetovoimatekijä. Kun liikunnan harrastaminen on yksi osa kaupunkimme tulevaisuuden strategiaa ohjaa se varmasti osaltaan Riihimäkeä tulevaisuuden kotikaupungiksi miettiviä positiiviseen päätöksentekoon. Riksu nousuun, rappu kerrallaan!