17. huhti, 2018

KOTIHOITO, KAUPUNGINVALTUUSTO 16.4.2018

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi helmikuussa vastaustauksensa valtuustoaloitteeseen, missä vaadittiin henkilöstöresurssin lisäämistä kotihoitoon. Allekirjoittaneen ehdotuksesta lautakunta vastauksessaan esitti aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vastuualueelle 200 000 euron lisämäärärahaa määräajaksi vuoden 2018 loppuun lähiesimies- ja hoitajatason lisäresurssointia varten. Sittemmin on selvinnyt, että uuden hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuusto ei voi kohdentaa määrärahaa erikseen vastuualueelle, vaan määräraha myönnettäisiin koko sosiaali- ja terveystoimialalle.

Sosiaali- ja terveystoimen käyttömenot tulevat ylittymään tänä vuonna. Nyt jo on puolen miljoonan euron vaje budjettiin nähden. Kahden sadan tuhannen euron määrärahalisäys ei toisi juurikaan helpotusta tilanteeseen.

Kaupunginhallitus on 9.4.2018 linjannut, että Riihimäen kaupungin kotihoidon tuottaa jatkossa kaupunki omana tuotantonaan. Poikkeuksena tähän on Peltosaaren alue, jossa kotiin annettavan hoidon tuottaa jatkossa Posti Kotipalvelut Oy. Kaupungin on siis panostettava omaan palveluntuotantoon merkittävästi. Tämä työ on jo aloitettu.

7.5.2018 kaupungin kotihoidossa tehdään radikaali organisaatiouudistus. Nykyiset kaksi aluetta jaetaan neljään tiimiin. Tiimit tulevat toimimaan autonomisesti tiettyjen raamien puitteissa. Tiimiä vetää vastuuhoitaja. Tiimi hoitaa itse kaiken operatiivisen toiminnan, sisältäen työnjaon, työvuorosuunnittelun sekä käytännön hoitotyön. Tällaista ns. Hollannin-mallia sosiaali- ja terveyslautakunnan vasemmistosiipi esitti taannoisessa lautakunnan seminaarissa. Tiimien toimintaa tullaan arvioimaan kuuden eri mittarin avulla ja jatkossa on tarkoitus siirtyä tulosperusteiseen toimintaan. Hoitohenkilökunta pitää tätä mallia hyvänä.

Tiimit siis toimivat itsenäisesti. Lähiesimiestoiminta korostuu jälleen muutostilanteessa. Lähiesimies toiminnassa on ollut vakavia puutteita ja näihin on myös Aluehallintovirasto vaatinut kiinnittämään huomiota.

Kotihoidon henkilöresurssien riittävyys on ollut kyseenalaista jo pitkään. Sairauspoissaoloja on toimialueelle kertynyt luvattoman paljon. Osaksi nämä johtuvat kehnosta työilmapiiristä. Tilanteessa on myös nähtävissä selkeä lumipalloefekti. Työhyvinvoinnin ollessa eri syistä huono on kynnys sairauspoissaoloon matala. Tämä kierre olisi pikaisesti saatava katkeamaan. Seuturekry Oy tuottaa sijaiset kotihoitoon. Sillä on ollut suuria vaikeuksia saada hoitajapuutokset täytettyä. Kaupunki kuitenkin maksaa palvelusta n. 20 000 euroa kuukausittain. Jotta sijaisten saatavuus saataisiin turvattua, olisi nyt annettava positiivista viestiä kotihoidon suuntaan kaupungin taholta.

Asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset kertovat selkeästi, että kotihoidon asiakkaat arvostavat saamaansa hoitoa. Tämä on yksistään ammattitaitoisen ja empaattisen hoitohenkilöstön ansiota. Rajaansa enempää eivät hekään jaksa työtään tehdä. Onkin nyt osoitettava, että kaupunki pitää hoitajistaan hyvän huolen. Kyselyn vastauksista on myös luettavissa selkeä ero yksityisen ja julkisen palveluntuottajan välillä. Peltosaaren alueella operoinut Mehiläinen Oy ei kyselyn perusteella ole onnistunut hoidossaan kehuttavasti.

Kotihoidon tuotantoa vertailtaessa ei hinta saa olla määräävä tekijä. Laatu ja vaikuttavuus ovat haasteellisempia mitattavia seikkoja. On myös muistettava, että kotiin annettavan hoidon yksikköhinta muodostuu monesta tekijästä. On katsottava koko hoitoketjun läpi. Esimerkiksi kotiutuksesta, palveluohjauksen kautta arviointijaksolle ja siitä siirtyminen säännölliseen kotihoitoon. Hintaa laskettaessa on huomioitava myös lääkäripalvelut ja hoitotarvikehankinnat, laboratoriokustannukset ym. tukitoimet.

Valtakunnallisten hoitosuositusten mukaan välitön asiakastyöaika kotihoidossa on lähihoitajilla 60 % ja sairaanhoitajilla 40 %. Välitön asiakastyöaikaprosentti on siis se osuus työvuorosta, minkä hoitaja tekee asiakastyötä asiakkaan kotona. Prosentin laskentaan vaikuttaa hoitajien oma tilastointi asiakaskäynneistä. OmaHäme on tuottanut maakunnassa yhteneväiset tilastointiohjeet. Riihimäellä ei saamieni tietojen mukaan ole vieläkään täydellisesti käytössä tämä yhteneväinen tilastointimenetelmä. Tämä aiheuttaa vääristymää asiakastyöprosentteja laskettaessa. On myös haasteellista laskea välitöntä työaikaa, koska tilastointi ja hoitotyön kirjaaminen on tähän saakka tapahtunut toimistolla, vaikka nämä ovat mitä suuremmassa määrin asiakastyötä.

Sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä, Hilkka, otetiin Riihimäellä käyttöön maaliskuun alussa. Käyttöönotossa on ollut suuria haasteita. Integraatio potilastietojärjestelmään ei ole toiminut ja tätä kautta jopa potilasturvallisuus on vaarantunut esimerkiksi päivitettyjen lääkelistojen puuttumisen vuoksi. Hilkka, toimiessaan tulee helpottamaan hoitotyötä ja samalla se tekee nykyään ns. näkymättömän työn näkyväksi. Onkin odotettavissa, että välitön työaikaprosentti tulee nousemaan rajusti.

Riihimäen kaupungin kotihoidossa on ongelmia. Mutta ei kuitenkaan ylitsepääsemättömiä. Itse kävin tutustumassa toimintaan tammikuussa ja sain kattavan käsityksen tilanteesta. Nyt tehtävät muutokset tulevat mielestäni oleellisesti helpottamaan kotihoidon tilannetta. Suunta on oikea ja nyt on vaan määrättävä vauhti. Laskennallisesti asiakkaille myönnettyä aikaa vastaan on oltava riittävä määrä hoitajia. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialueella ei ole rekrytointikieltoa, vaan kaikki täyttämättömät vakanssipohjat voidaan ottaa käyttöön. Näin toivottavasti tulee myös tapahtumaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta tulee seuraamaan tilannetta tarkasti ja viimeistään ensi vuoden talousarviota suunniteltaessa on resurssiasia otettava uudelleen tarkasteluun. Tällä hetkellä kotihoidon turvaa rautaiset hoitotyön ammattilaiset, jotka äärirajoillaan työtään tekevät. Heille on nyt viestittävä, että me arvostamme ja välitämme. Siten myös kotihoidon asiakkaille välittyy kokemus hyvästä ja ennen kaikkea turvallisesta hoidosta kotonaan.