27. huhti, 2018

KUNTALAISTEN HYVINVOINTI ON TÄRKEÄ VETOVOIMATEKIJÄ

Riihimäellä ollaan nyt aidosti huolestuneita kaupungin väestökehityksestä. Täyskäännös –projekti on valjastettu pohtimaan keinoja muuttotappion kääntämiseksi positiiviseksi. Samaan aikaan kaupungissamme rakennetaan hyvinvointipolitiikka –ohjelmaa, jonka tarkoituksena on tulevaisuudessa olla osa kaikkea päätöksentekoa. Hyvinvointipolitiikka –ohjelmaa tehtäessä on kaupunkilaisilla ollut mahdollisuus vaikuttaa ohjelman sisältöön. Itsekin tässä työryhmässä istuneena, olen kokenut kaupunkilaisten aktiivisuuden vaikuttamiseen erittäin hyväksi asiaksi. Meidän päättäjien tehtäväksi jää valvoa, ettei tämä ohjelma jää pöytälaatikkoon lojumaan, vaan se otetaan osaksi päätöksentekoa.

Nyt suunnitteilla oleva sote- ja maakuntauudistus tulee muuttamaan terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen keinojen järjestämisvastuita. Hallituksen esityksen mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestäminen jää kuntien vastuulle. Maakunta tulee kuitenkin, alkaen vuodesta 2022, saamaan rahoitusta, jolla kannustetaan maakuntia kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseen. Tähän on varattu 1 % valtion maakunnille myöntävästä rahasta, joka on noin 170 miljoonaa euroa.  Maakunnan on tarkoitus tukea kuntaa omalla asiantuntemuksellaan. Maakunnan on myös järjestettävä ehkäisevät palvelut.

Kunnille jää siis perustyöksi elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen oman kunnan alueella. Osallisuutta Riihimäellä lisätään valmisteilla olevan osallisuuspolitiikka –ohjelman avulla. Kuntalaisille taataan mahdollisuus osallistua itseään ja omaa yhteisöään koskevaan päätöksentekoon. Tästä esimerkkinä asiakasraadit, eri aihealueista. Kuntalaisten hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät, kun kunnassa laaditaan hyvinvointiohjelma, joka ohjaa kaikkea päätöksentekoa. Yhteistyö yhdistysten ja yritysten kanssa nousee tässä suureen arvoon. Valtio rahoittaa kuntien hyvinvoinnin edistämistyötä HYTE-kertoimen avulla. Kerroin määräytyy kolmen toimintaa kuvaavan indikaattorin avulla. Nämä ovat peruskoulutus, liikunta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen. Näiden kolmen seurattavan indikaattorin alla on lukuisa joukko seikkoja, joiden toteutumista seurataan. Esimerkkinä peruskouluissa aktivoidaan oppilaita koulumatkaliikuntaan, kunta kutsuu säännöllisesti koolle liikuntaseurojen ja –yhdistysten yhteiskokouksen ja kunnan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa määritellään talousarviovuodelle mittarit, joilla seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista. THL arvioi toiminnan tulosta HYTE-kerrointa laskettaessa eri tilastojen kautta. Suomeksi: mitä tehokkaampaa kunnan toiminta hyvinvoinnin lisäämiseksi on sitä enemmän valtio myöntää tähän rahaa.

Uhkana tässä mallissa näen sen, että maakunta hoitaa jatkossa terveyttämme ja kunnan pitäisi toimillaan edistää sitä. Eli kun edistämme tehokkaasti kunnassa hyvinvointia, maakunta säästää rahaa. Onko olemassa vaara, että kunnassa ei panosteta taloudellisia resursseja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, kun panostus näkyy säästönä maakunnan menoissa?

Riihimäellä on aloitettu työ terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvoiva kuntalainen ja hyvinvoiva kunta ovat mitä suuremmassa määrin vetovoimatekijä, jolla Riihimäelle voitaisiin saada lisää veronmaksajia ja näin osaltaan parantaa kunnan taloutta, joka tänä päivänä ei kovinkaan hyvältä näytä. Kuntalaisten hyvinvoinnista on huolehdittava myös mahdollisen maakuntauudistuksen jälkeen, yhdessä maakunnan kanssa. Voisimmeko saada terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön synergiaetuja yhteistyöstä Hyvinkään kanssa? Keksisimmekö tapoja, joilla yhdessä kaksi kaupunkia saavuttaisi hyvinvoivan kunnan?