6. elo, 2018

MITÄ TEEMME, JOS SOTE UUDISTUS EI TOTEUDUKKAAN?

Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, ettei Sipilän hallituksen sote sekoilu tule toteutumaan. Jo nyt on selvää, ettei tämän hallituskauden aikana uudistuksen toimeenpano pääse alkamaan, vaan uudistuksen toteutus siirtyy vuoden 2020 alkuun. Koko uudistuksen läpimeno eduskunnassa on epävarmaa, onhan uudistuksen takana julkisesti vain yhden kansanedustajan enemmistö ja kaikki hallituspuolueiden edustajat eivät ole kantaansa ääneen kertoneet. On myös hyvin todennäköistä, että sote uudistuksen tyssääminen vesittää myös maakunta uudistuksen. On siis ryhdyttävä pohtimaan mitä Kanta-Hämeessä tehdään kun tämä hallituksen reformi ei toteudu. Organisaatio ja resurssit tälle suunnittelutyölle on jo olemassa Oma Häme – organisaatiossa.

 

Alkuperäisen tavoitteet uudistukselle olivat terveyserojen kaventaminen, palvelujen saatavuuden parantaminen ja kustannusten hillintä. Näistä tavoitteista kannattaa pitää kiinni. Sipilän hallituksen seikkailut ovat kasvattaneet kansalaisten eriarvoisuutta ja tämä on nostettu yhdeksi keskeisimmäksi turvallisuusuhkaksi maassamme. Eriarvoisuuden kasvaminen on myös suurentanut terveyseroja. Tämä näkyy etenkin perusterveydenhuollossa. Jos ihminen jää rahanpuutteen vuoksi ilman kroonisen sairauden hoitoon määrättyjä lääkkeitään, on väistämätön seuraus sairauden paheneminen ja kenties tarve kalliille erikoissairaanhoidolle. Eriarvoisuuden kaventamisen lisäksi on panostettava nimenomaan perusterveydenhuoltoon.

 

Erikoissairaanhoidon osalta Kanta-Hämeessä on jo tehty suuria päätöksiä. Uuden Kantasairaalan rakentaminen allianssi mallilla Hämeenlinnaan on jo päätetty. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on myös jo hyväksynyt 8 tähden sairaalan alustayhtiön perustamisen ja jättihankkeen suunnittelutyön jatkamisen yhdessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. 8 tähden sairaalan nimi saattaa vielä muuttua ja tähtiä tulla lisää, jos Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiri lähtee hankkeeseen mukaan. Tämän hankkeen myötä erikoissairaanhoito lepäisi hallinnollisesti suurempien hartioiden päällä. Jo pelkästään Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan kahdeksan sairaalan yhdistäminen tarkoittaisi yli kymmenen tuhannen työntekijän työnantajan vaihtumista. Sinänsä tämä hanke tuo maamme väestölliseen keskipisteeseen suuren toimijan, joka tavoittaa lähes 2,5 miljoonaa ihmistä 90 minuutin tavoiteajassa. Tässä on kuitenkin olemassa riski, että erikoissairaanhoito maakunnassamme siirtyisi liikaa Tampere vetoiseksi. Samoin eri sairaaloiden profiloituminen kasvattaa välimatkoja hoitoon pääsyyn ja tullee lisäämään esimerkiksi ensihoidon resurssia. Onneksi 8 tähden sairaalan suunnittelutyöhön on päätetty ottaa mukaan myös maakunnan edustajat.

 

Erikoissairaanhoidon osalta tulevaisuudensuunnitelmat ovat jo siis pitkällä. Miten voisimme tehostaa myös perusterveydenhuoltoa maakunnassamme? Uskon, että tälläkin hetkellä Oma Hämeen toimistolla on piirustuslaudalla suunnitelma kaikkien Kanta-Hämeen kuntien yhteisestä kuntayhtymästä. Maakuntamme pitkien välimatkojen, sekä kolmen seutukunnan olemassa olon vuoksi, tämä saattaa olla äärimmäisen haastava hanke. Mutta onko meillä muita vaihtoehtoja? On selvää, että perusterveydenhuolto tarvitsee leveämmät hartiat pystyäkseen tarjoamaan tehokkaammin palveluja maakunnan asukkaille. Kuntayhtymämallissa saataisiin varmasti synergiaetuja yhdistelemällä ja yhtenäistämällä perusterveydenhuollon toimintoja. Samoin on oletettavaa, että palvelujen tuotantokustannukset saataisiin pidettyä aisoissa.

 

Tällä hetkellä todennäköisin vaihtoehto on sote ja maakunta uudistusten vesittymien. Tähän on varauduttava ja aloitettava pikaisesti suunnittelutyö etenkin perusterveydenhuollon tehostamiseksi Kanta-Hämeessä. Suunnittelutyön johto voisi mielestäni olla maakuntahallituksen käsissä. Varmaa on, että jotain on tehtävä, jotta nuo reformin alkuperäiset, hyvät tavoitteet saataisiin täytettyä.

 

Riihimäellä on perusterveydenhuollon osalta mielestäni hyvä tilanne. Terveyskeskuksen kuntayhtymän panostukset vanhan aluesairaalan tiloihin ovat kasvattaneet tästä toimivan terveydenhuollon keskuksen. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan tuominen samoihin tiloihin on parantanut tehokkuutta. Vielä kun tiloihin saataisiin Riihimäen kaupungin toimintoja esimerkiksi sosiaalitoimen osalta, olisi meillä pystyssä toimiva sote keskus. Näkisin, että Riihimäen kaupungin sote toimintojen tulisi tehdä enemmän yhteistyötä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa. Saataisiin varmasti toimintaan tehokkuutta, jos kaikki sote toiminnot olisivat yhden hallinnollisen organisaation käsissä.

 

Riihimäellä on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi myös vaihtoehto. Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymä aloittaa ensi vuoden alussa toimintansa. Nämä niin sanotut kuumakunnnat (Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Mäntsälä ja Pornainen) yhdistävät sote toimintansa yhdeksi kuntayhtymäksi. Perusterveydenhuolto saa alueella suuret edut suuremmasta toimijasta ja yhteisistä toimintamalleista. Olisiko Riihimäen hyvä olla tässä kuntayhtymässä mukana? Uskoisin, että ainakin Riihimäen kaupungin sote toiminnot saisivat uutta potkua yhteistyöstä Keski-Uudenmaan kanssa.

 

Varmaa on, että jotain on tehtävä ja mieluusti pikaisesti, jotta saamme perusterveydenhuollon toiminnat turvattua myös tulevaisuudessa. Paine tulee kasvamaan väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen kasvaessa. Ehkäpä tarvitsemme Riihimäellä uutta rohkeaa ajattelua myös sosiaali- ja terveyssektorille?