3. marras, 2018

#RakasRiksu, eikös niin?

 

Elämme nopean tiedonvälityksen aikaa. Uutiset virtaavat tajuntaamme eri kanavia pitkin ja meillä on mahdollisuus osallistua keskusteluihin ja myös itse aloittaa niitä tarpeellisiksi katsomistamme aiheista. Hyvä niin!

Olen huomannut, että monet paikalliset asiat ja tapahtumat herättävät valitettavan usein negatiivisia tuntemuksia ja saavat aikaan some-myrskyn, missä alkuperäinen aloitus saattaa unohtua ja esiin kaivetaan kaikki kielteiset seikat kotikaupungistamme. Kuin sitkeä syysflunssa, negatiivisuus näyttää tarttuvan.

Riihimäellä minua huolestuttaa kaikista eniten väestökehitys. Nyt jo useana vuonna peräkkäin kärsimme väkimäärän laskusta ja tämä jos mikä, on suunta, joka pitäisi saada kääntymään. Miten saamme Riihimäelle lisää asukkaita ja entiset pysymään täällä? Tämä on mielestäni se ydinkysymys, kun mietitään tulevaisuuttamme. On rakennettava ja jaettava positiivisia mielikuvia Riihimäestä. Onko niitä?

Riihimäki on keskellä Etelä-Suomea. Olemme maamme suurimman työssäkäyntialueen keskipisteessä. Alle tunnissa esimerkiksi junalla tänne pääsee Helsingistä, Tampereelta ja Lahdesta. Jos työpaikkasi on Helsingin keskustassa, pääset sinne Riihimäeltä samassa ajassa kuin Kauniaisista. Riihimäki on osa valtakunnallista kasvukäytävää, joka ulottuu Helsingistä aina Ouluun saakka. Olemme pääkaupunkiseudun lähiliikenteen päätepysäkki ja pääradan merkittävä risteysasema.

Kaupunkina olemme kätevä kokonaisuus. Täällä pääset kävellen tai pyörällä nopeasti kaikkialle. No, ehkä Riutanharjun tansseihin on mentävä autolla. Meillä on asukaslukuumme nähden todella paljon mahdollisuuksia harrastaa. Onkin aiheellista kysyä, kuinka paljon aikaa vanhemmilta menee viikossa lastensa kuljetuksiin eri harrastuksiin Riihimäellä tai Järvenpäässä? Riihimäki on perinteinen kulttuurikaupunki, missä kulttuuri eri muodoissaan on tuottanut hyvinvointia kaikille kaupunkilaisille ja tuottaa edelleen. Riihimäeltä on ponnistaneet monet merkittävät kulttuuripersoonat julkisuuteen. Esimerkkinä Aku ja Janne, jotka omalla positiivisella asenteellaan ovat jaksaneet tuoda kaupunkiamme esille ja nyt myös sitä konkreettisesti kehittävät. Tämä kaksikko luultavasti nauraisi, vaikka uimalanmäessä herrojen pyöristä katoaisivat jarrut.

Riihimäellä on luontokin lähellä. Hatlaminsuo ja Riutanharju sekä monet muut luontokohteet tuottavat arkeemme hyvinvointia. Meillä on myös hyvä ja toimiva sekä kustannustehokas terveydenhoito. Kiireellistä hoitoa saavat, sitä tarvitsevat nopeasti ja kiireettömäänkin hoitoon tehdyt lisäpanostukset ovat lyhentäneet jonotusaikoja merkittävästi. Asuminen Riihimäellä on halpaa. Varhaiskasvatuksen piiriin pääsevät kaikki halukkaat lapset ja ryhmäkoot ovat pienet. Perusopetus Riihimäellä on vertailukuntiin nähden edullista ja toimivaa. Riihimäki on hyvä paikka asua ja elää.

Jottei totuus unohtuisi, niin onhan meillä ongelmiakin. Talous ei ole tarvittavalla tasolla. Nyt kun jälleen elämme talousarvion rakentamisen aikaa, on meidän päättäjien otettava vastuu siitä, ettei negatiivinen ajattelu ja populistinen vastakkainasettelu saa valtaa. Uskon, että kaupunkimme virkamiehet ja -naiset tekevät virkavastuullaan sellaiset talouden suunnitelmat, jotka tukevat kaupunkimme positiivista tulevaisuutta. Valtuustossa sitten viime kädessä punnitaan mitkä ovat meidän päättäjien ajatukset ja arvot kaupunkimme kehittämiseen. Itse näen, ettei kaupunki ole yritys, missä tuijotetaan vain ja ainoastaan kylmiä menoja ja tuloja. Kaupunki on yksikkö, joka tuottaa asukkailleen hyvinvointia turvaamalla kaikki peruspalvelut. Kaupunki pitää huolta jokaisesta asukkaastaan vauvasta vaariin.

Meillä on #RakasRiksu. Annetaan sen näkyä ja kuulua myös muille. Me kaikki teemme Riihimäestä itsemme näköisen. Sovitaan, että Riihimäki on hyvännäköinen ja etenkin puoleensa vetävä kaupunki.