17. heinä, 2020

ASSI- JA SOTE-PÄÄTÖKSENTEKO ASUKASLÄHTÖISEKSI

Kesän jälkeen Kanta-Hämeen maakunnan ja kuntien päättäjät ottavat kantaa Assi-sairaalan valmistelun uusiin linjauksiin ja Marinin hallituksen sote-uudistusehdotukseen. Kuntien taloustilanteen vaikeutuminen antaa oman sävynsä päätösten valmistelulle.

Kysymys on maakunnan kolmen kaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspalvelujen jopa kymmenien vuosien tulevaisuuden reunaehdoista. Päätöksiä ohjaavana perustavoitteena tulee olla 

tarpeen mukaisten palvelujen saatavuuden turvaaminen kaikille maakunnan asukkaille tasavertaisesti.

Maakunnan kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto on suuri ja moninainen kokonaisuus. Käyttökustannukset ovat yhteensä liki 700 miljoonaa euroa vuodessa.  Tällaisessa kokonaisuudessa tarvitaan riittävät investoinnit toimitiloihin ja laitteisiin laadun ja tuloksellisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kunnat ja kuntayhtymät, niiden tukipalvelut ja ostopalvelut työllistävät yhteensä arviolta 8000 henkilöä. 

Jotta tämä osaamisen ja palvelun moninaisuus saadaan tasavertaisesti saatavaksi ja joustavasti saavutettavaksi kaikille asukkaille, tarvitaan luovaa organisointia ja johtamista. Lähipalvelut neuvoloineen, kotihoitoineen, yleislääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottoineen, sosiaaliohjaajineen ja sosiaalityöntekijöineen on kaikkien palvelujen joustavan käytön ehto. Sen toimivuutta voidaan parantaa digitaalisilla ja muilla etäkontaktipalveluilla, mutta niillä ei voi korvata lähipalvelun merkitystä. Myös kotikäynnit ja esimerkiksi palvelutaloissa käynnit ovat osa tasokasta lähipalvelua.

Kun lähipalvelut pidetään kunnossa, myös monia erityisosaajia ja erityispalveluja voidaan saada lähelle. Voidaan järjestää esimerkiksi erikoislääkärien tai muiden erityisosaajien sovituin aikavälein tapahtuvia vastaanottoja tai konsultaatioita lähipalvelupisteissä, videoyhteyksillä tai muilla järjestelyillä. Lähipalveluista on myös löydyttävä tuki, kun asukas törmää erityispalvelujen pitkiin jonotusaikoihin, byrokraattisiin menettelytapoihin tai muihin  järjestelmän ihmeellisyyksiin.

On hyväksyttävä se, ettei jokaisessa kunnassa, jokaisessa kolmessa Kanta-Hämeen seutukunnassa eikä edes koko Kanta-Hämeessä voi olla kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon erityisyksiköitä. Joskus pitää tutkimusten tai hoitotoimenpiteiden saamiseksi mennä Tampereelle tai Helsinkiin asti.  On kuitenkin hylättävä myös se ajatus, että keskittäminen olisi palvelutoiminnassa samanlainen tehokkuuden lähde kuin sellu-, kartonki- ja paperituotannon kaltaisessa teollisuudessa, tai joissakin hallinnon, ICT:n ja huollon tukipalveluissa. Erityispalvelujen ja erityisosaajien liikkuminen lähemmäs asiakkaita on usein tehokkaampaa ja vaikuttavampaa kuin raihnaisten asiakkaiden liikuttaminen.

Assi-sairaalan valmistelua tulee jatkaa. Jatko edellyttää, että liian monopolistisessa asemassa oleva Skanska-rakennusyhtiö antaa periksi kustannusarvion ylös hilaamisessaan tai rakentaja kilpailutetaan uudestaan. Jatkoa koskevaan kokonaisuuteen pitää kuulua myös luotettava yhteisymmärrys siitä, että erikoislääkäripalveluja on laajasti saatavilla myös Forssan ja Riihimäen seudulle ja koko maakunnassa lähipalvelujen yhteydessä. Samoin on saavutettava yhteisymmärrys siitä, että sote-palvelujen merkittävät työllisyysvaikutukset jakautuvat maakunnan kuntien kesken edelleen mahdollisimman tasapuolisesti.

Maakunnan ja kuntien päättäjien on syytä tukea Marinin hallituksen sote-uudistusesityksen viemistä päätökseen esitetyssä aikataulussa. Kokoomuksen taholta esiintynyt pyrkimys avata uudestaan edellisen hallituksen sote-uudistushankkeen umpikujaan johtanut vaatimus palvelutuotannon yksityistämisen kiihdyttämisestä on jätettävä omaan arvoonsa. Sote- järjestelmään ei saa muodostua rakenteita, jotka ohjaavat toimintayksiköitä asukkaiden ja kokonaisuuden hyvän sijasta ensisijaisesti vain oman menestyksensä, budjettinsa ja jopa omistajiensa liikevoiton edistämiseen. Sote-kustannusten siirtyminen vuonna 2023 kuntien hartioilta valtiolle avaisi olennaisesti suuremmat mahdollisuudet ratkaista kuntien nykyinen talousahdinko kuntien ja valtion yhteisponnistuksilla ilman peruspalvelujen heikentämistä.

Vetoamme maakunnan, sairaanhoitopiirin ja kuntien päättäjäkumppaneihimme: ollaan vuosien 2020-2023 aikana maakunnassa asukaslähtöisen sote-kehityksen eturintamassa. Hyödyntäen juuri saatua valtion 7 miljoonan euron tukea kehitetään palveluja ja raknnetaan maakunnallinen yhteisymmärrys, joka paaluttaa myös uudessa sote-maakunnassa tarvittavaa yhteistyötä.

Vasemmistoliiton kunnanvaltuutetut Juha Hiltunen (Riihimäki), Hanna Jokinen (Hattula), Juhani Lehto (Hämeenlinna) ja Manu Mäkinen (Forssa).