7. marras, 2020

OPPIVELVOLLISUUSIÄN NOSTAMINEN ON ENNEN KAIKKEA NUORTEN HYVÄKSI

OPPIVELVOLLISUUSIÄN NOSTAMINEN ON ENNEN KAIKKEA NUORTEN HYVÄKSI

Kokoomuksen Eija Aittola esitti huolensa oppivelvollisuusiän nostamisesta (HäSa 4.11.) kertomalla ettei kouluissa rahat riitä tällä hetkellä laadukkaaseen opetukseen. On todella hienoa lukea, kuinka kokoomuksen leirissä on herätty peruskoulun ongelmiin. Nythän kouluissa alkaa viiveellä näkyä kokoomuslaisen entisen opetusministerin ”koulutuslupauksen” jäljet. Hänen toimestaan mm. perusopetuksesta leikattiin yli 800 miljoonaa euroa. Tästä löytyy syys, miksi perusopetuksessa ei tällä hetkellä ole esimerkiksi laadukkaita oppimateriaaleja.

Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja oppivelvollisuusiän nostaminen ovat työllisyystekoja, joita esimerkiksi Vesa Vihriälän johtama taloustieteilijöiden ryhmä piti etenkin tässä poikkeustilanteessa välttämättömänä. Koronakriisin seurauksien takia oppivelvollisuuden laajentaminen on entistä tärkeämpää. Koulutustaso on vahvasti yhteydessä työmahdollisuuksiin, tulotasoon, hyvinvointiin ja terveyteen. Työmarkkinoilla, ei yksinkertaisesti enää pärjää ilman toisen asteen tutkintoa. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on noin 45 % ja laskee. Matalamman koulutustason työpaikat vähenevät Suomessa. Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Talouspolitiikan arviointineuvosto on myös arvioinut tämän uudistuksen maksavan itse itsensä takaisin pitkällä aikavälillä.

Oppimateriaalien maksuttomuus takaa kaikille nuorille tasa-arvoisen mahdollisuuden koulutuksen saamiseen ja sitä kautta työllistymään. Nythän on jo nähtävissä ylisukupolvista syrjäytymiskehitystä. Tämä uudistus leikkaa tätä riskiä tehokkaasti. Osaa keskeyttämisvaarassa olevista nuorista on vaikea tunnistaa. Talouspolitiikan arviointineuvoston selvityksen mukaan noin kolmasosa koulutuksen ulkopuolelle jäävistä alaikäisistä ovat päättäneet perusopetuksen yli seiskan keskiarvolla. Oppivelvollisuus on varmin keino tavoittaa nämä nuoret. Heikoimmin pärjäävät oppilaat hyötyvät koulutuksen jatkamisesta eniten. 

Uudistus ei suinkaan ole pelkästään mekaaninen oppivelvollisuusiän nosto. Yhtä aikaa hallitus panostaa oppilashuoltoon. Jo tänä vuonna on lisätalousarvioissa kunnille osoitettu korvamerkittyä rahaa nimenomaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen psykososiaalisen tuen vahvistamiseksi. Myös tulevina vuosia kunnille annetaan kymmeniä miljoonia oppilas- ja opiskelijahuoltoon. On selvää, että oppivelvollisuuden laajentaminen ei onnistu, mikäli pohja ei ole kunnossa. Siksi panostukset varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen vahvistavat osaltaan lasten ja nuorten valmiuksia suoriutua jatko-opinnoista. Perustaitojen vahvistamiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi toteutetaan varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen Oikeus oppia -laatuohjelmat, yhteensä yli 300 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksessa kehitetään siihen soveltuva oppimisen tuen malli, jonka toteuttamiseen on varattu vuositasolla 15 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta.

Oppivelvollisuusiän nostaminen on kuitenkin ennen kaikkea nuorten hyväksi tekemistä. Toisen asteen tutkinnon saaminen antaa nuorelle huomattavan paljon paremmat mahdollisuudet tulevaisuuteen. Ammattitutkinnon saaminen ja koulutuksen jatkaminen peruskoulun jälkeen ilman ylivoimaisia taloudellisia ponnisteluja ovat syrjäytymiskehitystä voimakkaasti katkaiseva toiminta. 

Nyt kun kokoomus on myös ilahduttavasti kantamassa huolta lasten ja nuorten tulevaisuudesta, saamme varmasti tämänkin nuorten hyvinvointia lisäävän lainsäädännön hyväksytyksi kivutta.