23. tammi, 2021

NUORTEN ETEEN TEHDÄÄN UUTTERASTI TÖITÄ RIIHIMÄELLÄ

NUORTEN ETEEN TEHDÄÄN UUTTERASTI TÖITÄ RIIHIMÄELLÄ

Omassa virkatyössäni Vankiterveydenhuollossa olen havahtunut viime aikoina alaikäisten vangittujen määrän kasvuun. Tämä sai minut ottamaan selvää, miten Riihimäellä nuoret voivat ja miten palvelut heidän auttamiseksensa toimivat. Kävin vierailulla Monarilla tapaamassa erityis- ja etsivän nuorisotyöntekijöiden luona. Samalla sain tutustua Ankkuri-tiimin toimintaan. Nuorisotyö kattaa kaikki alle 29-vuotiaat riihimäkeläiset nuoret.

Suomen hallitus on antanut lisärahoitusta nuorisotyöhön ja myös Riihimäelle on saatu lisäresurssia ja palkattu lisää työntekijöitä mm koulunuorisotyöhön. Etsivä nuorisotyö tekee tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Toisen asteen koulutuksesta pudonneet, siviilipalveluksen kesken jättäneet ja työvoimapalveluista pudonneet ilmoitetaan viiveettä etsivän nuorisotyöntekijöille. Etsivät nuorisotyöntekijät kohtaavat nuoria vuosittain lähes 400 kertaa. Pääasiassa 18-29 vuotiaita, mutta myös alaikäisiä.

Yhteistyötä tehdään nuorten talo Nupin kanssa, josta löytyy myös ehkäisevän päihdetyöntekijän palvelut. Etsivä nuorityö nimensä mukaisesti jalkautuu nuorten pariin. Kouluissa, kauppakeskuksissa ja Matkakeskuksessa tavataan nuoria. Nuorisotyöntekijät ovat turvallinen ja luotettava aikuinen monelle nuorelle. Yhdessä illassa ollaan jutulla 20-30 nuoren kanssa.

Etsivän nuorisotyön tarkoitus on nopeasti kartoittaa nuoren ongelmia ja tarvittaessa tehdä palveluohjaus nuoren tarvitsemiin palveluihin. Myös ennaltaehkäisevää työtä tehdään kouluissa. Esimerkkinä 5. luokkalaisille tehtävät tutustumiskäynnit kouluilla. Nuoritalo Monarilla järjestetään iltaisin avointa toimintaa nuorille. Monarin merkitys on suuri. Nuorisotilan tulee olla nuorten näköinen. Tila ei voi myöskään olla koululla. Kynnys tulla kouluun vapaa-ajalla voi olla esimerkiksi kiusaamiskokemusten takia aivan liian korkea. Tilan on oltava vain ja ainoastaan nuorten käytössä. Nuorilla on erilaisia rooleja. Koulupäivän aikana on koulurooli ja Monarilla taas oma Monari-rooli. Iltaisin nuorisotilassa kaikki toimivat yhdessä pelien ja vapaan jutustelun merkeissä ilman mahdollisia jännitteitä.

Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut vaativat Riihimäellä aimo annoksen tehostamista. Jos nuori on pudonnut turvaverkon läpi ja alkanut oireilemaan esimerkiksi päihdekäytöllä on tilanne vakava. Myös syrjäytymisestä johtuvat mielenterveyden ongelmat vaativat pikaista huomiota. Riihimäellä nuorten päihdekäyttö on huumeiden helpon saatavuuden vuoksi valitettavan yleistä. Toki on muistettava, että suurin osa nuorista ei päihteitä käytä lainkaan ja muutenkin voivat hyvin. Kasvava joukko nuoria ovat kuitenkin peruspalveluiden tukiverkon läpi pudonneita ja tarvitsevat erityistason palveluita. Lähetteiden määrä nuorisopsykiatrialle on kasvava. Jono ei resurssipulan vuoksi vedä. Matalan kynnyksen palvelut erityisesti lapsille ja nuorille puuttuvat. Matalan kynnyksen päihdepalvelut lapsille ja nuorille eivät jostain syystä tavoita kohderyhmää. Silloin kun tarvitaan raskaita erityistason palveluita, ollaan auttamattomasti myöhässä. Jos lapsi tai nuori on päässyt putoamaan monttuun, on hänen sieltä auttaminen suuri ponnistus. Siksi olisikin rahallista panosta lisättävä ennaltaehkäisyyn. Kokemusasiantuntijoiden käyttöä on lisättävä. Näkyvää työtä nuorten eteen. Koulut ovat merkittävässä roolissa tässä työssä. Riihimäellä kouluihin onkin saatu nyt pientä psykiatrisen sairaanhoitajan panosta, mutta tarve on suurempi.

Kaiken kaikkiaan Riihimäen nuorisotyö tekee mahtavaa työtä nuorten hyvinvoinnin eteen. Nyt meidän päättäjien on kannettava vastuumme lapsistamme ja nuoristamme ohjaamalla varoja ennaltaehkäisevään työhön ja taattava nuorisotyölle riittävät resurssit sekä nuorille heidän näköisensä nuorisotilat. Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa niin taloudellisella kuin etenkin inhimillisellä tarkastelulla.