15. huhti, 2021

HYVINVOIVA LASTENSUOJELUN HENKILÖKUNTA TAKAA HYVINVOIVAT LAPSET

Yhdessä Julia Saarholmin kanssa

Lastensuojelun tulee voida taata erityisen turvallinen huolenpidon ja hoivan ympäristö nuorille, jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet asumaan erilleen omasta perheestään. Julkisuudessa on ollut viime aikoina paljon keskustelua lastensuojelulaitosten henkilökunnan uupumuksesta, mikä johtaa suoraan lasten pahoinvoinnin lisääntymiseen. Samoin työntekijät ovat kertoneet yksiköiden arjesta, jossa kaikista ei ehdi pitämään huolta.

Keskusteluissa on tullut ilmi, että lakisääteiset mitoitukset ohjaajien määrästä ei riitä ja äärimmäisissä tilanteissa yksi nuori sitoo kaikki paikalla olevat yksikön työntekijät. Tällöin arki näyttäytyy muille nuorille kaaosmaisena. Pysyvää sekä sijaishenkilökuntaa on vaikeaa saada ja alalta siirrytään pois uupumuksen vuoksi. Lastensuojelulain mukainen vähimmäismitoitus on yksi hoito- ja kasvatustyöntekijä lasta kohden. Laissa viitataan vain suuntaa antavasti siihen, että henkilöstön määrän tulee olla ”riittävä” lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon nähden.

Lastensuojelulaitoksen ohjaajien palkka maassamme on noin 2300 €/kk. Palkka on sama, riippumatta siitä onko kyse perus-, erityistason- tai vaativan tason osastosta. Talentia suosittelee lastensuojelulaitoksessa työskentelevän ohjaajan palkaksi 3 000 euroa ja vaativimpien työtehtävien osalta 3200 euroa. Päätöksiä tekevän tai valmistelevan vastaavan ohjaajan palkan tulisi olla 3400 euroa.

Viime vuosina lasten huonovointisuus ja erityistarpeet ovat lisääntyneet. Lastensuojelulaitoksiin tulevilla on esimerkiksi enemmän väkivaltaista oirehdintaa, päihteiden väärinkäyttöä ja vaativia neuropsykiatrisia häiriöitä, joihin tarvitaan tukea. Syyt huonovointisuuden lisääntymiseen ovat moninaiset, mutta ennaltaehkäisevän työn merkitys nousee korostetusti esiin. Vallitseva poikkeustila maassamme on ajanut kuntien ennaltaehkäisevän työn minimiin, sillä esimerkiksi neuvoloiden vuositarkastuksia lapsille on peruttu, koska terveydenhoitajat ovat siirretty rokottamaan kansalaisia. Tämä on todella huolestuttava suunta ja sen seurauksia saamme katsella vielä pitkään. Onkin tärkeää myös kunnissa nyt pohtia exit-suunnitelmia ja ennakoivasti varata rahaa lasten ja nuorten palveluihin, jotta vältytään 1990-luvun taloudellisen laman seurauksista.

Rikoksilla ja laittomien päihteiden käytöllä oireilevan lapsen jouduttua vankilaan, toistuu heidän kertomuksissaan ne lukuisat hylätyksi tulemisen kokemukset. Sijoituslaitos on vaihtunut tiuhaan, koska riittävän turvan ja suojan antavaa yksikköä ei löydy. Tähän on yhä useammin syynä yksikön henkilökunnan vähyys ja myös kaikkensa antavien työntekijöiden uupumus. Lapsi on irrallaan omien, usein mittavien, ongelmiensa kanssa ilman että missään hänestä kokonaisvaltaisesti ehditään huolehtimaan. Tämä turhauttaa lapsen ja oireilu pahenee. Noidankehä on valmis. Kun ajatellaan syrjäytymisen, tai tässä tapauksessa voidaan puhua syrjäyttämisen, vaikutuksista lapseen sekä yhteiskuntaan, on helposti havaittavissa varhaiseen puuttumiseen ja hoitoon panostettujen eurojen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Syrjäytetty lapsi maksaa arvioiden mukaan yhteiskunnalle yli miljoona euroa elämänsä aikana. Mitä varhaisemmin ongelmiin puututaan tehokkaasti ja laadukkaasti, sitä vähemmän vahinkoa ja myös kuluja tulevaisuudessa kohtaamme.

Mikäli haluamme, että sijoitetut lapsemme ovat turvassa ja lisäksi voivat hyvin, tulee huolehtia hyvinvoivasta ja sitoutuneesta henkilöstöstä. Vaativa työ tarvitsee ansaitsemansa palkan.

Tärkein menetelmä haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille on aikuisen tarjoama välittäminen ja aika. Väsynyt, ei-arvostettu työntekijä ei jaksa rakastaa lapsia.

Julia Saarholm, rikosseuraamusalan sosionomi, tutkimuskoordinaattori, sovittelija, Aseman Lapset ry

Juha Hiltunen, sairaanhoitaja YAMK, projektityöntekijä, Rikosseuraamuslaitos