27. huhti, 2021

MUUTOS MAKSAA, MUTTA TUOTTAA MYÖS SÄÄSTÖJÄ (yhdessä Aino-Kaisa Pekosen kanssa)

Muutos maksaa, mutta tuottaa pitkällä tähtäimellä myös säästöjä

 

Koronasta toipuva Suomi tarvitsee Sote-uudistuksen, kuten Päivi Räsänen kirjoitti Aamupostin (24.4.) kolumnissaan. Kirjoituksessaan Räsänen suhtautuu kuitenkin kriittisesti hallituksen sote-uudistusesityksen muutoskustannuksiin ja niiden vaikutuksiin kuntatalouteen. Kolumnissaan Räsänen viittasi Kuntaliiton laskelmiin, joissa on arvioitu mm. henkilöstön siirron, ICT-muutostöiden ja hallinnollisten muutosten hintaa. Laskelmat perustuvat vain 100 kunnan itse ilmoittamiin arvioihin muutoskustannuksista ja Kuntapulssi kyselyyn vastanneiden kuntien asukasmäärä vastaa vain alle puolta Suomen asukasluvusta. Oleellisinta kuitenkin on, että muutoksen myötä sote-kustannukset eivät tulevaisuudessa enää rasita kuntien taloutta.

Hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja valiokunnat hiovat sitä koskevia lausuntojaan. Uudistuksen vaikuttavuuden arviointi rahoituksen osalta on hankalaa ja positiiviset vaikutukset julkiseen talouteen realisoituvat vasta, kun muutos saadaan vietyä käytäntöön. Ei ole realistista esittää uudistukselle lähiajan säästötavoitteita etenkään huoltosuhteen heikkenemisen Suomessa. Uudistuksen rahoituksen kokonaisuutta joudutaan tulevaisuudessa tarkastelemaan uudelleen etenkin, jos hyvinvointialueille mahdollistetaan verotusoikeus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmät kaipaavat kipeästi yhtenäistämistä, samoin alueelliset yhteistyökäytänteet ja henkilöstön palkkojen harmonisointi. Näihin uudistuksen muutoskustannuksiin hallituksen on varauduttava.

Sote-uudistuksen rahoitusmalli on aiempaa oikeudenmukaisempi ja takaa ihmisille yhdenvertaiset sote-palvelut. Kansainväliseen tutkimusnäyttöön nojaten valtion rahoituksen ohjaaminen alueille tarveperusteisesti vähentää niiden eriarvoisuutta ja tuo palvelun tarvitsijoiden saataville juuri heidän tarvitsemansa palvelut.  Uuteen rahoitusmalliin siirrytään portaittaisesti valtion kustantaman siirtymätasauksen turvin, mikä antaa alueille myös aikaa sopeutua muutokseen.

Palvelujen onnistunut integraatio, nykyisen pirstaleisen ja heikon luukulta toiseen pompottelun sijaan, vaikuttaa oleellisesti palveluiden laatuun mutta myös uudistuksen kokonaiskustannuksiin. Integraation on lähdettävä ruohonjuuritasolta, jotta sillä saavutetaan todellista hyötyä ihmisille. Yhteisiä vastaanottoja sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja kokemusasiantuntijan kanssa on jo käytössä päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Ei riitä, että vastaanotolle pääsee 7 vuorokauden sisällä, vaan kohtaamisesta on seurattava laadukas palvelusuunnitelma asiakkaan kokonaistilanteeseen perustuen. Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus nousevatkin merkittävään rooliin. Yhden järjestäjän vastuulla olevat palvelut mahdollistavat niiden onnistuneen integraation. Myös organisaatiotasolla on päästävä pois siilomaisesta päätöksenteosta ja katsottava palveluiden kokonaisuutta alueen ihmisten näkökulmasta.

Uudistus ei koskaan ole täysin valmis, vaan se tarvitsee jatkuvaa uudelleen tarkastelua ja reagointia yhteiskunnan muutoksiin myös jatkossa. Rakenneuudistus tarvitsee rinnalleen myös sisältöuudistuksen, jota viedään eteenpäin Tulevaisuuden sote-keskushankkeella. Uudistuksen tarve on kuitenkin kiistaton ja hallituksen sote-esityksen myötä voimme turvata laadukkaammat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialle Suomeen.

Juha Hiltunen                                                    

Puheenjohtaja

Hämeen Vasemmistoliitto

Aino-Kaisa Pekonen

Sosiaali- ja terveysministeri