22. marras, 2021

JÄTÄMMEKÖ LAPSEMME HEITTEILLE?

Olen huolestuneena seurannut Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän ensi vuoden talousarviovalmistelua. Ensimmäisessä julki tulleessa versiossa yhtymäjohto esitti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin merkittävää lisäpanostusta. Omistajakuntien muistutettua talousarvioraameista, kaivettiin johdossa punakynä esiin ja viivattiin tämä menoerä kylmästi yli ja päätettiin selvittää, miten lapsia ja nuoria voisi auttaa. Vaikuttaa todella järjettömältä päätökseltä.

Tällä hetkellä useat eri lähteet heiluttavat punaista lippua hätätilan merkiksi nimenomaan lasten ja nuorten pahoinvoinnin suhteen. THL on julkaissut tutkimuksen korona-ajan vaikutuksista kohderyhmän palveluihin ja on käynyt juuri niin kuin ennustettiin, perustason oppilashuollon palvelut ovat kärsineet pandemiasta eniten. Mieli ry:n tutkimuksen mukaan useampi kuin joka toinen 18–34-vuotias suomalainen kertoo poikkeusolojen vaikuttaneen kielteisesti omaan mielenterveyteensä. Viimeisen vuoden aikana joka kymmenes nuori aikuinen on kärsinyt vakavista itsetuhoisista ajatuksista. Riihimäellä lasten kiireellisten sijoitusten määrä on pompannut ylöspäin. Perheiden pahoinvointi on poikkeusoloissa lisääntynyt. Päihteiden käyttö on nuorten keskuudessa lisääntynyt nimenomaan huumausaineiden osalta. Huumekuolemat ovat lisääntyneet rajusti alle 25-vuotiaiden parissa. Viestit kouluista ja nuorten parista kertovat erittäin huolestuttavaa kieltä laaja-alaisen pahoinvoinnin lisääntymisestä.

Erikoissairaanhoito koko psykiatrian, mutta erityisesti lasten ja nuorten psykiatrian piirissä on ollut jo pitkään pahasti ruuhkautunut. Tällä hetkellä Riihimäellä perustasolla ei pystytä vastaamaan lasten pahoinvoinnin tarpeeseen ja ainoaksi keinoksi jää laittaa lapsi loputtoman pitkään jonoon psykiatrian puolelle. Jonottaessa lapsen tilanne valitettavan usein eskaloituu ja kerrannaisvaikutukset ovat mittavat. Sairastunut lapsi, kun sairastuttaa myös läheisensä. Apua on pystyttävä antamaan perustasolla ja matalalla kynnyksellä nopeasti, siellä missä lapset aikaansa viettävät. Tähän ei tällä hetkellä pystytä ja katastrofin merkit leijuvat ilmassa. Ennaltaehkäiseviä palveluita totta kai tarvitaan, mutta tässä akuutissa tilanteessa tarvitaan nyt pikaisesti panostusta myös korjaaviin palveluihin. Keinoja on kyllä olemassa ja esimerkiksi kouluihin viedyt nopeat mini-interventiot masennuksen ja ahdistuksen tunnistamiseen sekä lyhytterapia niiden hoitamiseen ovat antaneet positiivisia tuloksia. Tähän tarvitaan voimavaroja.

Lapsuusiän mielenterveyden ongelmat vaikuttavat negatiivisesti lapsen ja koko perheen tulevaisuuteen. Onko Riihimäellä varaa menettää omien toimiensa kautta yhtään tulevaisuuden veronmaksajaa? Minun mielestäni ei ole.