VAIN TODELLINEN SOTE-PALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN HILLITSEE KUSTANNUKSIA

6. touko, 2021
27. huhti, 2021

Muutos maksaa, mutta tuottaa pitkällä tähtäimellä myös säästöjä

 

Koronasta toipuva Suomi tarvitsee Sote-uudistuksen, kuten Päivi Räsänen kirjoitti Aamupostin (24.4.) kolumnissaan. Kirjoituksessaan Räsänen suhtautuu kuitenkin kriittisesti hallituksen sote-uudistusesityksen muutoskustannuksiin ja niiden vaikutuksiin kuntatalouteen. Kolumnissaan Räsänen viittasi Kuntaliiton laskelmiin, joissa on arvioitu mm. henkilöstön siirron, ICT-muutostöiden ja hallinnollisten muutosten hintaa. Laskelmat perustuvat vain 100 kunnan itse ilmoittamiin arvioihin muutoskustannuksista ja Kuntapulssi kyselyyn vastanneiden kuntien asukasmäärä vastaa vain alle puolta Suomen asukasluvusta. Oleellisinta kuitenkin on, että muutoksen myötä sote-kustannukset eivät tulevaisuudessa enää rasita kuntien taloutta.

Hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja valiokunnat hiovat sitä koskevia lausuntojaan. Uudistuksen vaikuttavuuden arviointi rahoituksen osalta on hankalaa ja positiiviset vaikutukset julkiseen talouteen realisoituvat vasta, kun muutos saadaan vietyä käytäntöön. Ei ole realistista esittää uudistukselle lähiajan säästötavoitteita etenkään huoltosuhteen heikkenemisen Suomessa. Uudistuksen rahoituksen kokonaisuutta joudutaan tulevaisuudessa tarkastelemaan uudelleen etenkin, jos hyvinvointialueille mahdollistetaan verotusoikeus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmät kaipaavat kipeästi yhtenäistämistä, samoin alueelliset yhteistyökäytänteet ja henkilöstön palkkojen harmonisointi. Näihin uudistuksen muutoskustannuksiin hallituksen on varauduttava.

Sote-uudistuksen rahoitusmalli on aiempaa oikeudenmukaisempi ja takaa ihmisille yhdenvertaiset sote-palvelut. Kansainväliseen tutkimusnäyttöön nojaten valtion rahoituksen ohjaaminen alueille tarveperusteisesti vähentää niiden eriarvoisuutta ja tuo palvelun tarvitsijoiden saataville juuri heidän tarvitsemansa palvelut.  Uuteen rahoitusmalliin siirrytään portaittaisesti valtion kustantaman siirtymätasauksen turvin, mikä antaa alueille myös aikaa sopeutua muutokseen.

Palvelujen onnistunut integraatio, nykyisen pirstaleisen ja heikon luukulta toiseen pompottelun sijaan, vaikuttaa oleellisesti palveluiden laatuun mutta myös uudistuksen kokonaiskustannuksiin. Integraation on lähdettävä ruohonjuuritasolta, jotta sillä saavutetaan todellista hyötyä ihmisille. Yhteisiä vastaanottoja sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja kokemusasiantuntijan kanssa on jo käytössä päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Ei riitä, että vastaanotolle pääsee 7 vuorokauden sisällä, vaan kohtaamisesta on seurattava laadukas palvelusuunnitelma asiakkaan kokonaistilanteeseen perustuen. Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus nousevatkin merkittävään rooliin. Yhden järjestäjän vastuulla olevat palvelut mahdollistavat niiden onnistuneen integraation. Myös organisaatiotasolla on päästävä pois siilomaisesta päätöksenteosta ja katsottava palveluiden kokonaisuutta alueen ihmisten näkökulmasta.

Uudistus ei koskaan ole täysin valmis, vaan se tarvitsee jatkuvaa uudelleen tarkastelua ja reagointia yhteiskunnan muutoksiin myös jatkossa. Rakenneuudistus tarvitsee rinnalleen myös sisältöuudistuksen, jota viedään eteenpäin Tulevaisuuden sote-keskushankkeella. Uudistuksen tarve on kuitenkin kiistaton ja hallituksen sote-esityksen myötä voimme turvata laadukkaammat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialle Suomeen.

Juha Hiltunen                                                    

Puheenjohtaja

Hämeen Vasemmistoliitto

Aino-Kaisa Pekonen

Sosiaali- ja terveysministeri

27. huhti, 2021

Nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat olleet julkisessa keskustelussa pinnalla. Nuorisopsykiatrian ja erikoissairaanhoidon jonot ovat mittavat ja usein kuulee tarinoita siitä, että nuorta ja perhettä pompotellaan arvioinnin ja kielteisten hoitopäätösten välillä. Nuoret odottavat kuulluksi tulemista, mutta liian usein nuoret jäävät eri sektorien väliin, kun heitä ohjataan eteenpäin. Vanhemmat joutuvat taistelemaan nuortensa palveluiden puolesta ja joutuvat usein Ulla Särkikankaan 2020 väitöstä lainaten ”projektinjohtajiksi” anoessaan palveluita sekä siirtäessään tietoa eri viranomaisten välillä. Viimeisimmän Nuorisobarometrin vastauksista voimme lukea myös nuorten tyytymättömyyden etenkin terveyspalveluiden saantiin.

Erityisen huolissaan pitää olla nuorten päihdehoidon tilanteesta. Yhä nuoremmat ajautuvat käyttämään laittomia päihteitä ja vakavia riippuvuuksia pääsee syntymään. Nuorten päihteistä johtuvat psykiatriset ongelmat sekä huumausainekuolemat ovat myös yleistyneet. On usein vaikea hahmottaa, kumpi on ensin. Mielenterveysongelmat, joita nuori itse lääkitsee päihteillä, vai päihdeongelma, joka johtaa mielenterveyden problematiikkaan. Se ei saa olla este hoidolle, vaan nuorta on hoidettava yksilölliset tarpeet huomioiden kokonaisvaltaisesti. Nuorille erityisesti räätälöityä päihdehoitoa on maassamme vähän ja sen saatavuus on heikkoa. Siksi perustason varhainen puuttuminen ja hoito on tärkeää. Panostukset ennaltaehkäisyyn ja nopeaan perustason hoitoon tulee kunnalle halvemmaksi kuin raskaiden, korjaavien erityispalveluiden käyttö. Nuorten kanssa kohtaamisessa myös koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaamista voitaisiin ottaa käyttöön nykyistä enemmän työparina muiden ammattilaisten kanssa. Tämä lisää kohtaamisen tasavertaisuutta ja nuoren kokemusmaailman aitoa ymmärrystä, mikä voi edistää erilaisten hoidollisten toimien vaikuttavuutta.

Eri puolella Suomea on tehty kokeiluja, joissa koulun henkilökuntaa ja oppilashuoltoa on koulutettu lyhytterapia menetelmiin, kuten IPC ja CoolKids. Menetelmien lähtökohtana on se, että nuori saa heti apua nopeasti omassa tutussa kouluympäristössään. Lyhytterapia menetelmistä on saatu erittäin hyviä tuloksia. Resursseja tuleekin kohdentaa tällaisten työmenetelmien käyttöön etenkin silloin, kun arkinen kohtaaminen ei riitä mutta solmut saattavat aueta, kun aikuisella on aikaa kuunnella. Nuorten ja perheiden jatkuva ohjaaminen luukulta toiselle on lopetettava ja nuorten tulee saada tukea heille luonnollisista ympäristöistä. Näin ehkäistään ongelmien kärjistymistä, tuetaan nuoruutta ja vähennetään erikoispalveluihin kohdistuvaa painetta. Nuoruus on toiseksi suurinta aikaa ihmiselämässä, jolloin aivot vielä kehittyvät. Me aikuiset valitettavan usein unohdamme, mitä nuoruus ja nuoruudessa olevat haasteet ovat. Nuorten ajatukset ja tunteet tulee ottaa vakavasti ja tarjota turvallisten aikuisten läsnäoloa nuorille ominaisissa ympäristöissä.

Juha Hiltunen, sairaanhoitaja YAMK, projektityöntekijä, Rikosseuraamuslaitos

Julia Saarholm, rikosseuraamusalan sosionomi YAMK, tutkimuskoordinaattori ja sovittelija, Aseman Lapset ry

15. huhti, 2021

Yhdessä Julia Saarholmin kanssa

Lastensuojelun tulee voida taata erityisen turvallinen huolenpidon ja hoivan ympäristö nuorille, jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet asumaan erilleen omasta perheestään. Julkisuudessa on ollut viime aikoina paljon keskustelua lastensuojelulaitosten henkilökunnan uupumuksesta, mikä johtaa suoraan lasten pahoinvoinnin lisääntymiseen. Samoin työntekijät ovat kertoneet yksiköiden arjesta, jossa kaikista ei ehdi pitämään huolta.

Keskusteluissa on tullut ilmi, että lakisääteiset mitoitukset ohjaajien määrästä ei riitä ja äärimmäisissä tilanteissa yksi nuori sitoo kaikki paikalla olevat yksikön työntekijät. Tällöin arki näyttäytyy muille nuorille kaaosmaisena. Pysyvää sekä sijaishenkilökuntaa on vaikeaa saada ja alalta siirrytään pois uupumuksen vuoksi. Lastensuojelulain mukainen vähimmäismitoitus on yksi hoito- ja kasvatustyöntekijä lasta kohden. Laissa viitataan vain suuntaa antavasti siihen, että henkilöstön määrän tulee olla ”riittävä” lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon nähden.

Lastensuojelulaitoksen ohjaajien palkka maassamme on noin 2300 €/kk. Palkka on sama, riippumatta siitä onko kyse perus-, erityistason- tai vaativan tason osastosta. Talentia suosittelee lastensuojelulaitoksessa työskentelevän ohjaajan palkaksi 3 000 euroa ja vaativimpien työtehtävien osalta 3200 euroa. Päätöksiä tekevän tai valmistelevan vastaavan ohjaajan palkan tulisi olla 3400 euroa.

Viime vuosina lasten huonovointisuus ja erityistarpeet ovat lisääntyneet. Lastensuojelulaitoksiin tulevilla on esimerkiksi enemmän väkivaltaista oirehdintaa, päihteiden väärinkäyttöä ja vaativia neuropsykiatrisia häiriöitä, joihin tarvitaan tukea. Syyt huonovointisuuden lisääntymiseen ovat moninaiset, mutta ennaltaehkäisevän työn merkitys nousee korostetusti esiin. Vallitseva poikkeustila maassamme on ajanut kuntien ennaltaehkäisevän työn minimiin, sillä esimerkiksi neuvoloiden vuositarkastuksia lapsille on peruttu, koska terveydenhoitajat ovat siirretty rokottamaan kansalaisia. Tämä on todella huolestuttava suunta ja sen seurauksia saamme katsella vielä pitkään. Onkin tärkeää myös kunnissa nyt pohtia exit-suunnitelmia ja ennakoivasti varata rahaa lasten ja nuorten palveluihin, jotta vältytään 1990-luvun taloudellisen laman seurauksista.

Rikoksilla ja laittomien päihteiden käytöllä oireilevan lapsen jouduttua vankilaan, toistuu heidän kertomuksissaan ne lukuisat hylätyksi tulemisen kokemukset. Sijoituslaitos on vaihtunut tiuhaan, koska riittävän turvan ja suojan antavaa yksikköä ei löydy. Tähän on yhä useammin syynä yksikön henkilökunnan vähyys ja myös kaikkensa antavien työntekijöiden uupumus. Lapsi on irrallaan omien, usein mittavien, ongelmiensa kanssa ilman että missään hänestä kokonaisvaltaisesti ehditään huolehtimaan. Tämä turhauttaa lapsen ja oireilu pahenee. Noidankehä on valmis. Kun ajatellaan syrjäytymisen, tai tässä tapauksessa voidaan puhua syrjäyttämisen, vaikutuksista lapseen sekä yhteiskuntaan, on helposti havaittavissa varhaiseen puuttumiseen ja hoitoon panostettujen eurojen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Syrjäytetty lapsi maksaa arvioiden mukaan yhteiskunnalle yli miljoona euroa elämänsä aikana. Mitä varhaisemmin ongelmiin puututaan tehokkaasti ja laadukkaasti, sitä vähemmän vahinkoa ja myös kuluja tulevaisuudessa kohtaamme.

Mikäli haluamme, että sijoitetut lapsemme ovat turvassa ja lisäksi voivat hyvin, tulee huolehtia hyvinvoivasta ja sitoutuneesta henkilöstöstä. Vaativa työ tarvitsee ansaitsemansa palkan.

Tärkein menetelmä haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille on aikuisen tarjoama välittäminen ja aika. Väsynyt, ei-arvostettu työntekijä ei jaksa rakastaa lapsia.

Julia Saarholm, rikosseuraamusalan sosionomi, tutkimuskoordinaattori, sovittelija, Aseman Lapset ry

Juha Hiltunen, sairaanhoitaja YAMK, projektityöntekijä, Rikosseuraamuslaitos

4. maalis, 2021

NEGATIIVISUUS ON KUIN KORONA VIRUS, SE TARTTUU

Riihimäki sijoittuu Suomen kartalla niin optimaalisesti, että täytyy jopa ihmetellä miksi täällä ei ole enempää asukkaita. Meiltä on lyhyt matka Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun ja Lahteen ja kaikkiin näihin suuriin kaupunkeihin meiltä on valtavan hyvät joukkoliikenne mahdollisuudet, pääosin raiteita pitkin. Kolmen vartin junamatka pääkaupunkiin on juuri hyvä ja VR on panostanut junamukavuuksiin siinä määrin, että työnteko junamatkalla on helppoa.

Olen huomannut, että monet paikalliset asiat ja tapahtumat herättävät valitettavan usein negatiivisia tuntemuksia ja saavat aikaan some-myrskyn, missä alkuperäinen aloitus saattaa unohtua ja esiin kaivetaan kaikki kielteiset seikat kotikaupungistamme ja viime aikoina myös henkilöistä. Tämä on hyvin ikävä suuntaus. Kuin sitkeä korona, negatiivisuus näyttää tarttuvan.

Riihimäellä minua huolestuttaa kaikista eniten väestökehitys. Miten saamme Riihimäelle lisää asukkaita ja entiset pysymään täällä? Tämä on mielestäni se ydinkysymys, kun mietitään tulevaisuuttamme. On rakennettava ja jaettava positiivisia mielikuvia Riihimäestä. Onko niitä?

Kaupunkina olemme kätevä kokonaisuus. Täällä pääset kävellen tai pyörällä nopeasti kaikkialle. Meillä on asukaslukuumme nähden todella paljon mahdollisuuksia harrastaa. Onkin aiheellista kysyä, kuinka paljon aikaa vanhemmilta menee viikossa lastensa kuljetuksiin eri harrastuksiin Riihimäellä tai Järvenpäässä?

Riihimäellä on luontokin lähellä. Hatlaminsuo ja Riutanharju sekä monet muut luontokohteet tuottavat arkeemme hyvinvointia. Meillä on myös hyvä ja toimiva sekä kustannustehokas terveydenhoito. Kiireellistä hoitoa saavat, sitä tarvitsevat nopeasti ja kiireettömäänkin hoitoon tehdyt lisäpanostukset ovat lyhentäneet jonotusaikoja merkittävästi. Asuminen Riihimäellä on halpaa. Varhaiskasvatuksen piiriin pääsevät kaikki halukkaat lapset ja ryhmäkoot ovat pienet. Perusopetus Riihimäellä on vertailukuntiin nähden edullista ja toimivaa. Riihimäki on hyvä paikka asua ja elää.

Meillä on #RakasRiksu. Annetaan sen näkyä ja kuulua myös muille. Me kaikki teemme Riihimäestä itsemme näköisen. Sovitaan, että Riihimäki on hyvännäköinen ja etenkin puoleensa vetävä kaupunki.